Kalastuslupamyynti on osakaskunnan tärkein tulonlähde. Yleensä joulukuussa tilaamme lupamerkit, kuittivihkot ym. tarpeellisen, ja jaamme ne luvanmyyntipisteisiin tulevalle vuodelle. Hoidamme luvanmyyntisopimukset ja päivitämme nettimyynnin tiedot ajan tasalle. Lupamyynnin seuranta jatkuu läpi vuoden.

Digitalisaatio ei ole vielä täysin saavuttanut lupamyyntiä ja paperikuittien pyörittelyn vuoksi lupamyynnin reaaliaikainen seuranta ei ole vielä täysin mahdollista. Trendi on kuitenkin selvä: lupamyynti sähköistyy. Tämän ansiosta hoitokunta voi kohdistaa resursseja muihin tärkeisiin toimintoihin, mutta asialla on kääntöpuolensa. Tuttavallinen kalastuskuulumisien vaihto kasvokkain lupamyyjän kanssa jää vähemmälle. Luvan ostaminen netissä ei ole iäkkäämmille kalastajille yhtä tuttua kuin nuoremmille, ja tästä syystä hoitokunta on pyrkinyt järjestämään lupamyynnin edelleen myös kivijalkamyymälöissä.

Joulukuussa kokoonnumme ja käymme läpi vuoden tapahtumat ja suunnittelemme tulevan vuoden toimintaa. Vinkkejä saamme vesialueillamme työskentelevältä Pohjois-Päijänteen kalatalousalueen ammattikalastuksenvalvojalta. Kalastuksevalvojamme kirjaavat valvontakäynnit tapahtumineen sähköiseen pöytäkirjaan. Valvojat viestittävät keskenään viestiryhmissä tapahtumista läpi vuoden. Osakaskunnan kalastuksenvalvojilla kertyy vuosittain valvontatunteja pitkälle yli 100 h.

Kalastuksenvalvojille on tarjottu mahdollisuus kalastaa valvonnan ohessa. Tämä on nostanut valvontamääriä ja valvonnan tehokkuutta. Valvojat antavat aina etuoikeuden muille kalastajille, ja saaliskiintiöt ovat tavallista tiukemmat. Järjestelyllä pyrimme pitämään yllä kalastuksenvalvonnan tehokkuutta, mielekkyyttä ja erityiskalastuskohteiden saalisvarmuutta.

Kalastusrikkomus on määritelty kalastuslaissa ja kalastusrikos rikoslaissa. Rikostapauksia emme ole tavanneet, mutta poliisi on jouduttu ajoittain kutsumaan paikalle ja rikkomusasia viety käräjäoikeuteen. Hoitokunta toivookin ymmärtäväistä asennoitumista kalastuksenvalvontaa ja valvojia kohtaan. Uskomme hoitokunnassa vahvasti, että tehokas ja asiakaslähtöinen valvonta on kalastuksen mielekkyyden ja saalisvarmuuden tae.

Käsittelemme hoitokunnan kokouksissa läpi vuoden osakaskuntaa koskevia asioita, kuten anomuksia, naapurikuulemisia, vuokria, osakaskunnan talousasioita, lupapyyntöjä, vesistöhankkeita, vesijättölunastuksia ja maanmittaustoimituksia. Tavallisimpia käsiteltäviä asioita ovat laiturien lupa-anomukset, pienet ruoppaukset, kaupallisen kalastuksen asiat, vesialueellemme sijoittuvan kaapelin, johdon, viemärin tai vastaavan rakenteen sijoittaminen ja muut hankkeet tai toimenpiteet, joihin vaaditaan lupa vesialueen omistajalta.

Osakaskunnan varsinainen vuosikokous pidetään sääntömääräisesti huhtikuun loppuun mennessä (poikkeuslaki voi mahdollistaa aikarajan siirtämisen). Hoitokunta valmistelee kokouksessa käsiteltävät asiat ja hoitaa kokoukseen liittyvät järjestelyt.

Kalatalousalueen eli osakaskunnan ”katto-organisaation” vuosikokous järjestetään keväällä, ja kokousedustajaksi on tavallisesti valittu vuosikokouksessa osakaskunnan puheenjohtaja.

Muuramenjoella ja Raudanjärvellä on omat kalastuspaikkavastaavat, jotka yhdessä hoitokunnan ja kalastuksenvalvonnan kanssa kehittävät kohteiden tarjontaa.

Kalavedenhoito pohjautuu pitkälle Pohjois-Päijänteen kalatalousalueen laatimaan kalataloudelliseen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan, jota osakaskuntienkin on monilta osin noudatteva. Kalastuslaki- ja asetus taas sisältävät rauhoitusaikoja ja pyyntimittoja, jotka koskevat koko maata. ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluu päättää poikkeuksista lain tai asetuksen määräyksiin. Kalojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen edellyttää mm. rauhoitusaikojen tai rauhoitusalueiden asettamista. Hoitokunta käsittelee vuosittain omille alueilleen tarpeellisia kalastuksensäätelytoimia, jotka eivät voi olla kuitenkaan käyttö- ja hoitosuunnitelmaa, lakia tai asetusta löyhempiä. Esimerkkinä mainittakoon jokisuiden ja salmipaikkojen kalastusrajoitukset, joilla pyritään parantamaan vaelluskalakantojen tilaa. Erityiskalastuskohteille on asetettu kalastaja-, pyydys- ja saaliskiintiöitä.

Hoitokunta on sitoutunut vuosikokouspäätösten mukaisten ja pienempien vesistökunnostusten edistämiseen. Usein pienemmät kunnostushankkeet, kuten ruovikoiden niitot, virtavesitalkookunnostukset ym. hoidetaan talkoilla, joihin pyritään osallistamaan omaa talkooväkeä ja muuta sidosryhmää.

Kalaveden hoitoon kuuluu kalojen istuttaminen, mutta kalaveden hoito ei ole kalojen istuttamista. Hoitokunta osallistuu vuosittain KHS:n ja osakaskunnan kokouspäätösten mukaisesti eri kalalajien istutuksiin. Erityiskalastuskohteisiin istutetaan kalaa lähes kuukausittain, ja järvialueille tehtävät istutukset tehdään pääsääntöisesti syksyisin. Pääasialliset istutuskalat ovat kirjolohi, kuha, siika, taimen ja järvilohi, ja ajoittain harjus. Erityisesti kirjolohi- ja järvilohi-istutukset ovat kalastajia varten. Muilla istutuksilla pyritään parantamaan luontaisesti lisääntyviä kantoja. Erityisen heikossa tilassa on taimen ja sen vaeltavat kannat.

Hoitokunta osallistuu vuosittain mahdollisuuksiensa mukaan kalatalousalan koulutuksiin ja seminaareihin. Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät ovat merkittävin koko Suomen vesialueenomistajia ja kala-ammattilaisia yhteen kokoava koulutus- ja tiedotustapahtuma. Tapahtuma järjestetään tavallisesti keväällä.

Muista koulutustapahtumista mainittakoon kalatutkimustietoa yhteenkokoavat kansalliset kalatutkimuspäivät, alueelliset kalatalousaluepäivät ja Keski-Suomen kalatalouskeskuksen järjestämät opintoretket ja vierailut kalatalousalan toimijoiden luona Suomessa ja ulkomailla. Toisen Pohjois-Päijänteen merkittävän osakaskunnan Rutalahden osakaskunnan kanssa jo perinteeksi muodostunut kevätretki on tärkeä osa paikallista osakaskuntayhteistyötä.

Hoitokunta pyrkii vuosittain osallistumaan Kansalliseen kalastuspäivään tarjoamalla kalastusmahdollisuuksia ja opastusta erityisesti lapsille ja nuorille. Tapahtumapaikkana on usein toiminut Raudanjärvi.

Hoitokunta on jo usena vuotena mahdollistanut Muuramenjoen käytön perhokalastuskilpailujen järjestämiseksi. Joella on järjestetty mm. perhokalastuksen SM-osakilpailuja.

Syksyisin Muuramenjoella tehdään sähkökoekalastuksia taimenen poikastiheyden selvittämiseksi. Kutuajan jälkeen kuteneen emokalaston määrää arvioidaan kutupesäinventoinneilla. Tutkimuksia ovat tehneet Jyväskylän yliopiston, Keski-Suomen kalatalouskeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen henkilöstö.

Osakaskunta omistaa lähes 7000 ha maata, jonka päällä on pääosin vettä. Suuren alueen omistajalla on niin velvoitteita, oikeuksia kuin mahdollisuuksiakin. Osakaskunta on vakaa ja hyvin järjestäynyt toimija, mutta toiminnan kulmakivenä ovat puutteelliset resurssit. Vuosittain hoitokunnan työmäärä kohoaa helposti satoihin työtunteihin. Osakaskunta maksaa vuosittain maltillisesti korvauksia toimihenkilöilleen.

Kuten valtion vesien hallinnoija Metsähalltus asiasta viestii, kalastuslupa on sijoitus luontoon. Kalastonhoitomaksun voi maksaa tukimaksuna, vaikka ikä ei sitä velvoittaisikaan. Kalastonhoitomaksuvaroilla hoidetaan kalavesiä ja kalakantoja sekä valvotaan kalastusta ja neuvotaan kalastajia. Osa kalastonhoitomaksutuloista palautuu vuosittain Muuramen osakaskunnankin käyttöön, kun Pohjois-Päijänteen kalatalousalue jakaa viehekalastuksesta aiheutuvan rasituksen rahallisena korvauksena osakaskunnalle.

Osakaskunnan toiminnan perusjalkana ovat kalastuslupatulot, joiden avulla pyritään hoitamaan vesiä ja tuottamaan mahdollisimman laadukkaita luontoelämyksiä kalastajien lisäksi myös muille luonnossaliikkujille. Esimerkkinä mainittakoon laavut Sudensaaressa, Mustasaaressa ja Raudanjärvellä. Ilman maksullisia palveluita ja niistä kertyviä tuloja toiminnan kehitysedellytykset katoavat. Hoitokunta toivookin suopeaa suhtautumista ja laajaa katsantokantaa kalastusluvan hankkimiseen edellä mainituista syistä.

Eräs kalastaja menneinä vuosina: ”Minä alan sitte vasta maksamaan kalastusluvan kun tästä järvestä alkaa tulemaan kalaa”

Kalastuskunnan edustaja: ”Tuota noin, asia ei varsinaisesti oikein toimi näin päin”…ja keskustelu jatkui hyvässä ja rakentavassa hengessä.